ruokasalissa

no salista ei ehkä voi puhua, mutta sanottakoon, että parannus entiseen tilaan on huima! heihei entinen ahdas ja pimeä keittiö, ei tule ikävä.

ruokailutilaan laitettiin lautalattia, mikäpä muukaan. vielä pitäisi sutia kolme kerrosta ottossonin mustaa pellavaöljymaalia pintaan yläkerran tapaan. kuten arvattu, jokainen hius on kuin huutomerkki ja pöly pienempiä merkkejä mustalla lattialla, mutta yläkerran käyttökokemuksella tiedän, että sen kanssa tulee toimeen. uskaltaisi jopa sanoa, että imuroitua ja moppailtua tulee useammin, ja sehän ei ole huono asia se.

vanha puusohva odottaa autotallissa hiottuna vielä maalia, pinnatuolit taitavat jäädä kaveriksi, mutta sopivaa (vanhaa) pöytää ei ole vielä löytynyt. uusista ikean ingatorp miellyttäisi silmää, mutta lastulevy, abs-muovi ja akrylaattimaali materiaaleina eivät niinkään. norden olisi massiivipuisena itseasiassa ihan hyvä vaihtoehto, kun lakkapinnankin saa aina korvattua. hmm.
projektin aikana hesarikin ehti muuttua pienemmäksi, mutta tila on mitoitettu nykyistä isommalle, joten jatketaan hakua.

seinistä puuttuu osin toinen maalikerros, ikkunoista listat, rasioista sähköt, katosta ja seinistä paneelia, mutta nautitaan tästä vanhan pöydän ääressä välissä vähän.

ja ainiin. ikkunoita tilatessa arvoin ottaakko myös erillisiä hyönteisverkollisia sisäpokia kesäkäyttöön, ja kyllä kannatti; aika mukava kun tuuli pyöräytti syreenin tuoksua nyt myös sisälle hyttysten pysyessä ulkona.