minä-talvi: 1-0

kulunut talvi ei ole ollut se helpoin aloittaa omakotiasumista. eipä kai juuri lumisempaa ja kylmempää ole tainnut olla tarjolla vuosiin. vai vuosikymmeniin. voisi kai summaten kuitenkin sanoa, ettei se ole saanut kyseenalaistamaan päätöstä ja haikailemaan helppojen kerrostalovuosien perään. putket ovat kuitenkin jäätyneet vain kolmekertaa aikaisempaa keskimääräistä useammin ja sisälämpötilakaan ei ole kovin montaa kertaa tippunut alle +15. ilman yläkerran avaamista eristeistä elämä olisi ollut suorastaan yksitoikkoista. keskimääräisenä talvena eroahan olisi tuskin huomannut.

kaikkeen tottuu. niin siihenkin, että suihkuun ei voi siirtyä aamuisin heräämään. tai heräisihän siihen kun kipaisisi pihan poikki piharakennukseen. niin karaistunutta minustakaan ei ole kuitenkaan tullut. lämmintä vettä kuitenkin tulee (ja on tullut koko talven - ne putketkin ovat jäätyneet vain saunalla). aluksi vähän hankalalta tuntunut pyykinpesu toisessa rakennuksessa on osoittautunut myöskin suorastaan toimivaksi ratkaisuksi - ei tarvitse katsella kuivaustelinettä olohuoneessa tai kuunnella linkousta. likapyykitkin kulkeutuu pois silmistä suihkureissuilla.

villasukat on myös kivat. ja reinot. ja takkatuli se vasta kiva onkin. ja se lämpö on ihan eri kun pattereiden hohkaama.

ehkä on vielä turhan aikaista iloita tästä selätyksestä, mutta hyvältä tuntuu kuitenkin.

ja ainiin, kylvin tänään ensimmäiset siemenet kesäsatoa varten. ihana aurinko, tee jo kesä.